LUONNON MONIMUOTOISUUS – SANOISTA TEKOIHIN

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja siihen liittyvät uhkakuvat ovat olleet keskusteluissa esillä jo kauan. Siihen nähden tekoja asiantilan korjaamiseksi on tehty hämmästyttävän vähän. Vuonna 2022 päättynyt KOTIETU-hanke nosti loppuraportissaan esille Ympäristö-Suomi-tulevaisuuskuvan, jossa maatilat jakautuvat tuotantotapojensa osalta nykyistä selvemmin kahteen ryhmään: tehokkaaseen tuotantoon keskittyviin "tuotantotiloihin" ja ympäristönhoitoon keskittyviin "ympäristötiloihin". Ympäristötiloilla keskityttäisiin erityisesti maatalousluonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen, ja tilat saisivat merkittävän osan tuloistaan ympäristönhoitopalkkioista, opetustoiminnasta, pienimuotoisesta jatkojalostuksesta ja suoramyynnistä, matkailusta yms. 

 

On ilmeistä, että nykyisillä EU:n maatalouspolitiikan ja kansallisen maatalouspolitiikan välineillä ja niiden soveltamistavoilla ei saavuteta kovin kunnianhimoisia tavoitteita erityisesti maatalousluonnon monimuotoisuuden osalta. "Ilmastoystävällinen maatalous" on tehokasta ja käyttää vähän pinta-alaa, mikä on ristiriitaista monimuotoisuustavoitteiden näkökulmasta. 

 

Millainen rooli "ympäristötiloilla" ja monimuotoisuustoimilla voisi olla Pohjois- ja Etelä-Savossa ja Savon luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa? Kuinka paljon nykyistä enemmän esimerkiksi tarvittaisiin laiduntamista, perinnebiotooppeja ja alkuperäisrotuja? Miten nykyisellä ohjelmakaudella käytettävissä olevilla keinoilla voitaisiin luoda riittävät kannusteet ympäristötilojen syntyyn ja kehitykseen? Millaisia keinoja seuraavalla ohjelmakaudella tulisi olla käytössä, jotta ympäristötilojen tarkoituksenmukainen määrä ja laajuus voitaisiin saavuttaa? Mitä ympäristötilojen merkittävä kasvu merkitsisi tuotannolle, taloudelle, työllisyydelle ja ympäristölle? 

 

Aluksi laaditaan tilannekuva maatalousluonnon monimuotoisuudesta ja sen kehityssuunnista Savossa. Analyysi perustuu kirjallisuuteen ja erilaisiin tilastoaineistoihin. Seuraavaksi alueen ruokajärjestelmän toimijoille järjestetään kaksi työpajaa, joiden tarkoitus on yhtäältä kartoittaa toimijoiden käsityksiä monimuotoisuudesta ja sen vaalimisesta ruokajärjestelmässä ja toisaalta arvioida erilaisia toimintamalleja monimuotoisuuden lisäämiseksi tuoreen tutkimustiedon puitteissa. Sen jälkeen luodaan kolme polkua maatalousluonnon monimuotoisuuden lisääntymiselle. Polku 1 kuvaa maksimaalista monimuotoisuutta Savossa, joka voitaisiin saavuttaa nykyisen ohjelmakauden käytössä olevilla keinoilla käyttämällä niitä tehokkaasti ja tavoitteellisesti. Polku 2 kuvaa nykyisellä ohjelmakaudella EU:n sallimaa maksimaalista mahdollista keinovalikoimaa, jossa monimuotoisuudessa voitaisiin päästä Savossa pidemmälle kuin polussa 1. Polku 3 kuvaa keinovalikoimaa, joka tarvittaisiin, jotta ympäristötiloista tulisi merkittävä ja vaikuttava osa maatilojen toimeentulomalleja Savossa. Kaikista vaihtoehdoista laaditaan kuvaukset ja laadulliset arviot maankäyttö-, työllisyys-, talous-, tuotanto- ja ympäristövaikutuksista. Keskeisen aineiston muodostavat viljelijähaastattelut, joissa yrittäjä- ja tilakohtainen kiinnostus ja toteutusmahdollisuus - joka vaihtelee - törmäytetään kolmen erilaisen kannustinjärjestelmän kanssa. Näin saadaan realistinen käsitys siitä, miten monimuotoisuutta voitaisiin lisätä eri vaihtoehdoissa.